Minun ja Sepon kisakoneisto:
Otin aamulla varmuuden vuoksi autoni katolle -80-luvun alun pyöreäpohjaisen DIV II:n Davidssonin. Toivoin, ettei sitä tarvitsisi käyttää, mutta kuinkas kävikään...kilpailupaikalle alkoi valua enemmänkin "tukinpäällä" seisovia surffaajia. Ei muuta kuin lauta katolta pois ja isointa mahdollista purjetta kehiin. En ollut kertaakaan aikaisemmin rikannut Severnen CodeRed 12,5 m2 pyöreäpohjaiseen lautaan. Tämä oli sen tasoinen kilpailu, että täällä kannattaisi testata uusia juttuja; ei haittaa vaikkei toimisi. Yllätys oli suuri, kun lähdettyäni muita aikaisemmin vesille testaamaan paketin toimivuutta, huomasin, ettei 30' trapetsinarut ylettyneet lähellekään minun trapetsikoukkua - puoli metriä jäi vielä etäisyyttä vaikka puomi oli niin alhaalla kuin vaan mahdollista. Lähtöveneelle heitin trapetsiliivit ihan suosiolla ennen ensimmäistä starttia sillä tiellähän ne olisivat vain.
Dani rikasi normireiskakalustonsa eli Fanaticin Catin ja 9,5 m2 Starboardin Raceboard purjeen. 1.startti ja tuulta alle 1 m/s, joka vielä kääntyili vähän väliä. Dani ja Seppo (Lechner DIV II + Neil Pryden 12,5 m2 vuodelta 2004) ottivat johdon aika nopeasti. Vaikka ajoin heidän lähellä ensimmäisellä kryssiosuudella oli heidän nousukulmansa aivan toinen kuin minulla. Pyrin roikkumaan kroppa pitkällä ja alhaalla kädet suorana, jolloin lautaan sai lisää vauhtia ja helpommin kantilleen. Ylämerkillä olin Sepon jälkeen 2., mutta hän jätti minua lenssillä joka vedolla. Seppo löysi hyvän rytmin pumppaamiseensa. Maalissa Seppo 1. ja minä 2., Dani 3..
Toiseen lähtöön laitoin toiselle puolelle puomiin pitkät itsetekemät trapetsinarut ja toiselle puolelle sidontaliinan. Toinen lähtö olikin tiukempi kryssiosuudella. Kolistelimme Sepon kanssa kylki kyljessä kiinni ja kääntyilimme tuulen käännösten mukaan. Olimme ylämerkillä miltein samaan aikaan, mutta taas Seppo meni menojaan lenssillä - ei voinut mitään! Maalissa sama järjestys paitsi, että Esa tuli maaliin kolmantena ja Dani neljäntenä. Jouni luovutti ja keskeytti, kun ei saanut Phantomiaan liikkumaan mielensä mukaan.
Lähtöjen välillä järjestävän seuran puolesta oli ruokaa, joten safkatauko. Ruoan jälkeen kolmas ja viimeinen lähtö. Kryssillä pientä puuskaa, jossa pääsin trapetsiin roikkumaan. Seppohan jäi minulle, joka oli yllätys; purjehan toimi sittenkin, kun alkoi tuulemaan 2-3 m/s. Ylämerkillä hyvä johto, pelkäsin kylläkin lenssiosuutta, sillä tiesin Sepon olevan parhaimmillaan pläkässä ja nimenomaan lenssillä. Olimme kuitenkin eri "puuskissa" ja hän ei saanut minua kiinni. Sain lähtövoiton, Seppo toinen ja Dani 3. ja Riston poika Tuomas 4. ennen Esaa ja DIV II ja Jumbon 10,7:aa (tai jotain sellaista). Lähtö oli viimeinen ja sauna odotti. Olimme aivan hiestä märkiä, kun lämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta.
Palkintojenjaossa porukat.Kilpailun kolme parasta:
Seppohan se voitti ja minä olin toinen ja Dani kolmas. Dani tekee tuloaan...se on nyt tosiasia, vaikkakin eräs herra ruokapöydässä kovasti muistutteli Dania, kuinka hän joutui karvaasti kokemaan kuinka kovia uimareita (!!!) ja melojia hänen poikansa olivat muutama vuotta sitten samoissa kisoissa ja pläkässä meloivat purje alhaalla maaliin ennen häntä. Minä opetan lapseni rehellisyyteen ja sääntöjen noudattamiseen enkä vilpillisyyteen. Hänen "meloja"-lapsensa kylläkin diskattiin...sen hän kylläkin unohti mainita. Ai niin...ko.herra hinattiin viimeisessä lähdössä rantaan tänään. Ja myöhemmin chätissä jurnutus:
"Tosi toimivaa kalustoa! Onneksi joka surfkauppa on pullollaan noita II-divarin kanootteja, joten odotan oikeaa ostoryntäystä vesivälineurheilukauppaan! Niile muille, jotka haluaisivat pysyä pläkällä samassa kisassa "avoimen" luokan kanssa eivätkä pääse ostoksille, suosittelen laihdutuskuuria n. 45kg:n kieppeille.
Olin näköjään ainoa 9,5m2:n purjeella lillutteleva Danin lisäksi, ja vastaisuudessa, jos kisaan on otettava enemmän kuin kaksi purjetta ja yksi lauta, aion minäkin olla töissä, siellä saa otsa hiessä raatamisesta sentään palkan. Niin tai eihän Hessulla kyllä raatamisesta hiki tullut, vaan auringossa vaatteet päällä makaamisesta..."
Voinen sanoa, ettei porukalla tule sinua ikävä, jos päätät vihdoinkin toteuttaa uhkauksesi. Muut tulevat kilpailemaan, koska haluavat sitä tehdä. Jos sinua ei kiinnosta, jätä radat niille, jotka haluavat siellä olla.
Muutenkin olen ihmetellyt viimeisen kahden vuoden aikana, miksi purjelautakilpailuihin on "pesiytynyt" kestokiukuttelelijoita (=KK), joilla mikään ei ole hyvin. Eräät haluaisivat muuttaa peruspurjehdussääntöjä, koska ne ovat niiiin "unfair for them!" Toiset taas urputtavat kilpailuista ja lopputuloksista, vaikka eivät edes ole olleet lähelläkään kilpailupaikkaa kilpailuaikana. Sanon teille urputtajat: Jättäkää kilpailut niille, jotka haluavat kilpailla ja tehkää jotain muuta. Teette itsenne vain naurunalaiseksi muiden silmissä!
Ai niin...olen perhanan ylpeä pojastani, joka pelaa rehellisesti ja puhtain arvoin! Kiitos, että saatoit minut uudestaan tämän lajin pariin 7 vuoden paussin jälkeen!!! <3 Muille: Tämä on vapaaehtoista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti