Oma raportti:
6.9.2014 järjestettiin järjestyksessään toinen "Uuden Ajan Lauttasaaren Ympäripurjehdus".
Aamulla Länsiväylällä oli aivan karmea sumu, eikä tuulta ollenkaan. Kilpailupaikalle HSK:lle saavuttuamme alkoi aurinko paistamaan ja sumu häipymään. Syyskuu ja shortsikelit…uskomattoman lämmintä. Meidän tiimistä kilpailuun saapui pelkästään minä ja Beni. Rautio Sports Teamin Peltolan Andylle meni käyttöön minun vuosien 2011-2013 kisalauta Starboard Phantom 380 (se harmaa, joka on muuten edelleenkin myynnissä) ja Benin Severnen RB 8,5 riki. Dani ja Ale ovat valmistautumassa Espanjan MM-kisoihin Espanjassa. Olisi ollut kiva saada koko Tiimi kisaamaan legendaarista Larun ympäripurjehdusta. Ehkä ensi vuonna…
Kipparikokouksessa kerrattiin kilpailuun liittyviä asioita.."älkää ottako varaslähtöä…" sanoin saman tien Benille, että pitää huolen, että on lähtölinjan takana, sillä kyllä me keritään kuromaan umpeen menetetyt metrit lähdön jälkeen. Kilpailuun osallistui vajaa 30 purjelautaa ja muutama SUPpi lauta enemmän kuin purjelautoja.
Paikalla saapui -80-luvun vanhoja kilpakumppaneita, osa surffaamaan ja osa suppaamaan, mm. Lasse Luoto, Jaakko Rewell, Petteri Behm, Robert Tikkanen, Pekka Tammisto, Marja Salokangas…tuomariveneissä Heikki Loukasmäki, Max Sjöström, Tom Karlemo… Tammiston Pekka oli hoitanut itselleen kisaan pakasta vedetyn näköisen "uuden" Järvisen laudan ja purjeen, jossa oli vielä nähtävissä tehtaan laskokset.
Minulla oli mukana kaksi lautaa; -80-luvun alun DIV II Davidsson ja Starboard Phantom 377 L ja rikiksi olin valinnut painavan, mutta tehokkaan Severnen Code Red 12,5 reiskarikauksella. Beni otti minun Severnen RB 9,5 ja tietty oman laudan Starboard Phantom 377. Ennen lähtöä päätin valita laudaksi 377 L. Vaikutti siltä, että tuulta ei riitä tarpeeksi pyöreäpohjaiselle Davidssonille, siksi tasapohjainen Phantom, joka on paljon helpompi pumpata ja kääntää pläkässä.
Kipparikokouksessa päätettiin, että kaikki starttaavat yhtä aikaa. Lähtölinjalle saavuttuani tuulta oli max 1 m/s. Heti alkuunsa nähtiin, että paaran pään lähtö on paras surffilaudoille; SUPit kerääntyivät styyran päähän starttiveneen tuntumaan. Hiukan ennen lähtöä "ajelehtiva"/ liikkuva tuomarivene aiheutti pientä hässäkkää paarapoijun päässä. He halusivat päästä näkemään poijun päähän lähtölinjan ja mahdolliset varastaneet. Veneen liikkuminen sai lautailijat väkisinkin liikkumaan alaspäin aiheuttaen ketjureaktion. Olin hässäkän alimmaisena ja jouduin varoittamaan takana tulijoita, ettei tulisi purjeiden kaatumisia tms. . Vaikka lähtölinja oli todella paaravoittoinen, Petteri Behm tuli styyralla linjaa pitkin, joka torppasi minun poijun vierestä lähdön. Jouduin odottamaan, että Petteri valui hitaasti linjaa pitkin ja vasta hänen ohitettua, pääsin starttaamaan hiukan myöhässä. Edellä meni ainakin Rado, joka sai parhaan lähdön. Lähtöveneen päästä kuului kaksi äänimerkkiä, mutta purjeiden takaa ei pystynyt näkemään lippuja. Beni starttasi aivan poijulta vähän muiden jälkeen päästen vapaisiin tuuliin.
Ensimmäinen osuus oli vastainen Larun eteläkärkeen (kiertosuunta myötäpäivää). Nousukulmani oli heikompi (raskas riki) kuin Radolla ja jouduin laskemaan hänen ohitse/editse. Larun eteläkärjessä on kaksi saarta, joiden lähellä on paljon kiviä. Mitä lähemmäksi pääsin saaria, nousukulmani lähti nousemaan. Loppujen lopuksi pääsin saarien ohi ja kölin laitettua sisään puikkelehdin näkyvien kivien välistä…huh! Olin varma, että kohta kolahtaa, mutta ei, sieltä mentiin ilman osumia! Tähän paikkaan olisi jatkossa ensi vuoden kilpailuissa hyvä saada kierrettävä poiju. Lujasen Pentiltä meni evä sisään tässä karikossa. Mies kuitenkin jatkoi loppuun saakka kisaamista. Ihailtavaa!
Larun eteläkärjestä alkui pitkä lenssiosuus, joka meni pumpatessa. Olin johdossa, mutta Rado painoi päälle jonkin matkan päässä. Pienemmän 9,5 purjeen pumppaaminen on kevyempää, nopeampaa ja tehokkaampaa kuin 12,5 purjeen, joka on raskasta ja slow motionia, mutta pienenkin puuskan tullessa vauhtiin pääsee nopeammin kuin pienemmällä purjeella ja vauhti pysyy pidempään. Olisi muuten joskus mielenkiintoista lähteä ihan pläkäkisaan /-lähtöön seiskapuolikkaalla…kisaan, jossa ei ole tuulirajoja. Luulisin, että pienen purjeen pumppaaminen olisi tehokkaampaa kuin isomman…
Hiki alkoi valumaan lippiksen alta…hiki ei saa päästä silmiin! Yritin pitää rytmin päällä pumppauksessa, käden syrjällä pyyhin hikeä otsalta, välillä köli sisään ja välillä ulos. Sivuttaissortoa yritin välttää kölin uloslaittamisella ja taas, kun pääsin aivan täysin lenssiä ajamaan, laitoin kölin sisään…pääasia oli, että rytmi säilyi.
SUPit ajoivat lyhyempää reittiä alittaen NJK:n viereisen matalan sillan purjelautojen kiertäessä ja alittaessa Länsiväylän kolmoissillat, joka on reitin hankalin osuus. Radan kiertosuunta katsotaan järjestäjien puolesta juuri näiden siltojen mukaan, jotta kilpailijat pääsisivät ajamaan myötätuuleen siltojen alle.
Minun päästessä silloille tuuli oli täysin selän takaa…onneksi! Pelasin kuitenkin varman päälle ja otin kiinni nostoköydestä ja trabanarusta saaden rikin (luff 606) vielä matalammaksi. Jouduin keskellä siltoja vielä jiippaamaan kerran näin ajaessa. Hyvin meni kuitenkin alitus. Rado otti ehkä vähän kiinni. Näin Benin tulevan samaan salmeen parin muun kanssa. Hyvä poika!
Yllätykseksi siltojen jälkeen pääsi roikkumaan traboissa, puuskat tulivat Länsiväylän yli. Sain eroa lisää taas Radoon nähden. Kävelysillan alitus meni hyvin ja sen jälkeen seuraavaksi kohti Larun isoa moottoritien siltaa. Nyt pääsi jo ihan kivasti roikkumaan. Rado jämähti kävelysillan luokse. Loppu menikin hyvin vastatuulta ajaen ja trabassa roikkuen (2-3 m/s), mutta kuitenkin oikeaa asentoa etsien kölitappi- tai lenkkikanttausta käyttäen.
Viimeisen sillan jälkeen näin vasta-auringossa isot poijut aallonmurtajan lähellä. Muistan Sannan sanat kipparikokouksessa: "Maalilinjana on kaksi punaista poijua aallonmurtajan lähellä!" Lähemmäksi päästyäni näin aallonmurtajan lähellä kaksi todella pientä poijua ja aallonmurtajalla samassa linjassa oranssilipun ja ihmisiä. Tässä vaiheessa tiesin ongelmia syntyvän. Onneksi minulla oli reilu johto Radoon. Samaan aikaan maaliin saapui SUPpailijoita, jotka lopettivat melomisen pienten poijujen jälkeen. Ajoin poijujen välistä ja sain hurraa-huudot. Kysyin vielä, että olenko maalissa…sain myöntävän vastauksen. Aikaa oli mennyt kiertämiseen 1 tunti 26 min. Pyysin yhtä siviilisaattovenettä mennä sanomaan seuraaville kilpailijoille, että ajaisivat pienten poijujen välistä. Niin he tekivätkin ystävällisesti.
Seuraavana saapui maaliin Rado ja parin minuutin kuluttua Beni. Jäin poikaa odottelemaan ja kannustamaan hienosta suorituksesta. Kolmantena maaliin 15-vuotiaana ja 50 kiloisena. Ai niin…ajoimme shortsit jalassa, kun oli niin lämmintä. Eikä tullut yhtään kylmä.
Ajoin aallonmurtajien sisäpuolelle, jossa sain kuulla, että SUPpiluokan oli voittanut myös Rautio Sports Teamin Jussi Pekkarinen ja toiseksi oli tullut Jari Laine! Hienoa!
HSK:lla oli hyvät tilat purkaa välineet aivan auton vieressä. Sauna oli lämmin ja suihkutilat ruhtinaalliset. Blue Peterin lohikeitto oli hyvää. Palkintojen jako alkoi muutaman tunnin kuluttua. Palkintojenjaossa saimme kuulla, että muutama kilpailija oli varastanut lähdössä ja siitä oli seurannut diskaus. Radon epäonneksi hän oli yksi näistä. Benjamin nousi toiseksi ja Terrieri kolmanneksi, koska muutama kilpailija oli kaikesta huolimatta ajanut maaliin näille isoille poijuille palaten kuitenkin pikku poijuille päästen maaliin, mutta menettäen sijoituksia. Tuomas Toivonen oli yksi epäonnisista.
Kiitän järjestäjiä kilpailusta ja hyvistä järjestelyistä. Aina on parantamisen varaa ja niin kuin HSK:n kommodori sanoi, että parannusehdotuksia otetaan vastaan.
Niitä ovat:
1. Kipparikokouksessa näytetään selkeästi, mikä on lähtö- ja maalilinja, minkälaisella poijuilla ne merkitään.
2. Lähtö suoritetaan porttilähtönä.
3. Lauttasaaren eteläkärjessä on poiju saarien ja kivien kohdalla, joka tulee kiertää.
4. Saattovene, joka kantaa mukanaan näkyvää lippua, joka ajaa edellä näyttäen reitin.
5. Maalilinja pitää olla selvä (kts. 1.kohta)
Toivotaan, että ensi vuonna löytyy kilpailulle järjestäjä! Kiitos HSK - Rautio Sports - Helsinki Surf Shop - Blue Peter!
Kiitos myös kuvien ottajille ja jakajille, joita olivat mm. Tom Karlemo, Max Sjöström, H.Bryk, Samuli Varjus, Lasse Luoto...