torstai 17. maaliskuuta 2011

Kevättä rinnassa

Lenkkikaverini EVE

Kevät on kauneimmillaan Suomessa!!!

Olen viime päivinä tehnyt juoksulenkkejä hankikantopelloilla Even kanssa - tänään viimeksi toista tuntia sellaisissa paikoissa, joissa normaalisti ei tule koskaan liikuttua, koska kesäisin ja syksyisin niissä kasvaa viljaa ja kengät mutaantuu. Kävimme juoksemassa mm.samassa paikassa, jossa muutamia vuosia sitten tulvavesi nousi maanviljelijän pelloille. Kävin tuolloin kysymässä häneltä, että pääsiskös surffailee hänen pelloilleen, johon hän totesi, että käyn muuten hakemassa haulikon seuraavaksi, joten et ole tervetullut. Tuolloin en uskaltanut kertoa, että muutama vuosi sitten vetelin surutta täydessä plaanissa hänen tiluksillaan...pitääkin etsiä tämä kuva arkistoista ja liittää tänne...

Olen antanut lepoa minun vasemman käden ranteelle, johon tuli Wissa 2011:ssä jokin pieni rasitusvamma (=turvotusta ja pientä kipua). Kun olen käynyt salilla, olen tehnyt kaikkea muuta...händyt ovat saaneet levätä - venyttelyjä tietty unohtamatta. Pelloilla juostessani olen käyttänyt paljon moottorikelkkareittejä, joissa lumi on vieläkin kovempaa. Eve on saanut juosta vapaana. Eve kun on paimenkoira, ei se voi päästää minua juoksemaan yksin, joten se pyrkii juoksemaan koko ajan minun kintereilläni ja välillä se on tehnyt niin, että tulee minun eteeni juoksemaan ja löysää vauhtia yrittäen minunkin löysäävän. Tänään tein niin, että juoksin Eveä kovempaa - menin sillan alitettua piiloon, Even tullessa sillan alle se ei nähnytkään minua...voi, että tuli koiralle hätä, minne olin joutunut...sen jälkeen pysyi koko ajan näköetäisyydellä...=)))



Evellä on ensimmäiset juoksut menossa - ikää tällä hetkellä 9 kuukautta. On joutunut olemaan tosi tarkkana, ettei ole päässyt karkuun eikä uroskoirat ole päässeet yllättämään...Hauska seurata, miten koiran luonne on muuttunut juoksujen aikana. Tuntuu siltä, että murrosikä alkais nostelee päätään... Ei mitään ongelmia, mutta kaikkia komentoja ei halua uskoa...jää tuijottelemaan vaan, että mitäs siinä huutelet...Äijä!!! Näinhän se on ihmismurkkujenkin kanssa...



Dani on vetänyt koulussa kovaa treeniä ja minun kanssa hän ei ole ehtinyt käymään kuin kerran viimeisen viikon aikana salilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti