Tein tällä viikolla "pikavisiitin" Kap Verdelle. Minulla oli aikaa yhden päivän verran olla vesillä.
Olen aikaisemmin lentänyt Kap Verden yli matkalla Jenkkeihin ja Karibialle ja näkymä lentokoneesta oli tuolloin erikoinen; näytti siltä kuin alla olisi useita hiekkasaaria. Se näkymä ei kyllä paljoakaan muuttunut päästyäni tiistaina Kap Verden Sal saarelle. Vaaleaa hiekkaa ja kiveä joka puolella. Karua, mutta aika kiehtovan näköistä maisemaa oli kaikkialla. Lentokentältä puolen tunnin päässä sijaitsevan Riu-hotellikompleksin väliin ei jäänyt paikallisten asumuksia ollenkaan. Pelkästään tyhjää joka puolella. Rakenteilla olevia matalia hotellikomplekseja näkyi muutama. Meidän hotelli oli kuin suuri hiekkalinna, jota ympäröi muurit. Sisäpihalta löytyi kaikkea mitä lomalla tarvitsee. Useita ravintoloita, jotka toimivat All Inclusive -periaatteella...mistään syömisestä tai juomisesta ei tarvinnut maksaa mitään ja ystävällinen palvelu pelasi. Henkilökunta puhui hyvää englannin kieltä. Lapsiperheitä oli paljon, skandinaaveja, saksalaisia ja englantilaisia enimmäkseen. Kertaakaan en kuullut venäjän tms.kieltä puhuttavan. Uima-altaalla, hiekkarannalla ja ravintoloissa oli koko ajan henkilökunnan vetämiä aktiveetteja, joihin hotellin asukit osallistuivat kiitettävästi.
Tiistai iltana ehdin tutustumaan hotellimme yhteydessä toimivaan purjelautavuokraamoon. Vuokraamosta löytyi pääasiassa Fanaticin ja Northin välineitä, kuten myös jonkin verran Mistraleita. Vuokraamo oli auki aamu9stä ilta5een.
Keskiviikkona aamupalan jälkeen suoraan vuokraamolle ja kamat alle. Päivävuokra 60 euroa + 20 euron vakuutus välineille. Tähän hintaan sain välineiden kantajan, joka kertoi minulle, milloin sain mennä ulos ja milloin tulla sisään. Vakuutus ei kata ranta-aallokossa tapahtuneita välineiden rikkoontumisia, JOS en ole toiminut ohjeiden mukaisesti. Tuuli tuli osittain oikealta maalta päin, joten ajaminen oli pääasiassa tiukkaa vastaista ylös ja sitten alaspäin laskettelua speedillä rannan läheisyyteen ja jiippi ja uudestaan ulos. Välineiksi valitsin Fanatic Hawk 120 ja 8,1 m2 North camberitön purje, evä 42 cm Mistralin "pallopää". Pääasiassa miltein koko ajan plaanasin ja jossain vaiheessa purje tuntui juuri ja juuri hallittavalta. En ole vuosiin ajanut camberittömällä purjeella ja huomasin, kuinka kädet väsyivät eri tavalla alkuun ennen kuin löysin vähän erilaisen ajoasennon kuin camberillisellä purjeella ajettaessa. Vetopistehän vaelteli ajettaessa. Parhaimpia vauhteja saadessani pallopää evä spinnasi aika helposti. Pystyin ajamaan neopreenishortseilla ja lycrapaita päällä. Vesi oli lämmintä. Olin vesillä kaiken kaikkiaan noin 5 tuntia. Aaltoja ei ollut oikeastaan ollenkaan; ainoastaan ulkoa tuleva perusmaininki, joka nousi hiukan rantaa lähestyttäessä. Vuokraamoa pitävä brittinainen sanoi, että vähän matkan päässä samalla rannalla pidetään PWA:n kisat helmikuussa (?!muistaakseni). Ajettuani hiukan ylemmäksi rantaa pitkin en kylläkään sielläkään havainnut mitään isompia aaltoja ja tämä tuulen suunta piti olla britin kertoman mukaan aika vakio. Toisella puolella saarta, johon tuuli pääsi suoraan mereltä sisään oli bussin ikkunasta katsottuna enemmän aaltoa. Saarella pitäisi olla vuokraamoja useassa paikassa, kuten esim.Josh Angulon pitämä vuokraamo.
Päivän surffailun jälkeen oli aika hyvä fiilis, vaikkakin välineet olivatkin hitaampia kuin omat kotivehkeet. Paikka on kylläkin sellainen, johon haluaisin tulla pidemmäksikin aikaa. Vuokra-auto alle ja saarta kiertämään. Omat välineet...? Ehkä joo...Viikon vuokra oli muistaakseni jotain 220 euroa. Saarella ei ole muuten mitään ostettavaa...
Torstaina aikaisin aamupalalla ja altaalle aurinkoa ottamaan. Paikat tuntuivat jäykiltä, vasempaan kämmeneen syntyi pieni rakkula, joka ei rikkoontunut. Jalkapöydät hankautuivat puhki paljailla jaloilla ajaessani (lenkit hankasivat). Osallistuin allasjumppaan, joka oli kyllä aika tehokas ja poisti edellisen päivän jäykkyyksiä. Ohjaaja pyysi minua jossain vaiheessa altaan reunalle hänen kanssaan; en tiennyt, mitä hän oikein aikoi...menimme seisomaan altaan reunalle selkä veteen päin ja "limbosimme" yläkroppaa pitkälle veden suuntaan ja sitten voltti takaperin altaaseen...vettä oli noin rintoihin saakka...onneksi meni aika hyvin läpi, enkä pamauttanut päätä pohjaan.
Lento Suomeen suoraan kesti 7 ja puoli tuntia. Kap Verdelle taas mentiin Kööpenhaminan kautta, jossa otettiin tanskalaiset matkustajat kyytiin (puolitoista tuntia lento Tanskaan, puolitoista tuntia pysähdys, 6 tuntia 20 min lento saarelle).
Kap Verde oli tutustumisen arvoinen paikka, jossa voisi ihan hyvin treenata myös Raceboardilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti