Torstain jälkiraporttia...

Torstain jälkiraporttia:
Olipa aikamoinen päivä. Oltiin putkeen vesillä 4 puol - 5 tuntia. Järjestäjät tykkäävät pitää kisaajat kolmen lähdön ajan back to back to back radalla. Toisaalta se on ymmärrettävää! Itsensä pitää vaan varautua siihen, että vesillä ollaan ja pitkään; etukäteisjuomiset ja ruoka rannalla, vesillä tarpeeksi juomista ja pientä energianaposteltavaa. Omat energiat eivät olleet kertaakaan lopussa. Kädet, jotka olivat rakkuloilla / pikemminkin kuoriutuneet nahasta vereslihalle, aiheuttivat kahdessa ensimmäisessä lähdössä ongelmia.
Ensimmäisessä lähdössä olin teipannut oikean käden kaksi sormea ja vasemman käden kämmenen. Teipit lähtivät sormista nopeasti pois ja kämmenen teippi aiheutti minulle uintireissun ensimmäisen lähdön viimeisen lenssin jiipissä...kädet lipesivät puomista ja lauta ampasi vauhdilla eteenpäin, kun minä taas lensin mahdollisimman kauas laudan perän kautta veteen saaden oikeaan käsivarteen pitkän verisen naarmun. Lätsäkin meinasi hukkua, mutta onneksi löytyi ja uudestaan päähän. Ehkä menetin kaksi sijaa--->12.
Toisessa lähdössä yritin pitää vasemman käden sormen päillä ja oikean käden kämmenellä kiinni puomista...hankalaa oli, mutta olin kuitenkin 8. maalissa. Tämän vuoden maailmanmestari Puolan Maximillian oli maalissa minun jälkeeni.
Viimeisessä lähdössä en tuntenut enää kipua käsissäni (?!)...pystyin pitämään kiinni auenneilla kohdillakin. Otin porukan parhaimman lähdön paapuurin päästä. Ajo oli todella mahtavan tuntuista plaanissa; tuulta 4-5 m/s. Ylämerkillä olin kolmas samaan aikaan johtavan portugalilaisen ja toisena olevan espanjalaisen kanssa. Lenssillä Curro ja Maximillian ajoivat ohitseni, mutta muut pysyivät takanani. Oli juuri sellainen rajakeli, mitä harjoiteltiin kavereiden kanssa moneen kertaan keväällä Rhodoksella. Kevyemmät kaverit pääsivät plaaniin, mutta joutuivat ajamaan lenssiä slöörinä ja tosi ylös, kun taas minä pumppasin masto edessä suoraan alamerkeille. Kiitosta vaan kaikille Suomipojille kevään rääkkäyksestä! Nyt se tuotti tulosta! Ei pidä lähteä raskaampana väkisin ajattaa itseään takalenkeistä ja liian ylös! Välillä sain pitkiä aaltoliukuja, kunhan vain pidin keskittymiseni seuraavassa ja sitä seuraavassa aallossa etsien väylää alaspäin.
Tuuli heikkeni toisella kryssillä ja ranskalaiset, englantilaiset ja Pedro alkoivat lähestymään. Pysyin heidän yläpuolellaan ja pystyin kontrolloimaan heidän tekemisiään. Viimeisellä ylämerkillä Frank Loup oli saavuttanut minua muutaman laudan päähän, mutta onneksi keli viimeisillä lenssiosuuksilla oli niin heikkoa, ettei hän päässyt plaaniin vaan me pumpattiin maaliin saakka samassa järjestyksessä. Maximillian oli juuri ennen minua maalissa kahdenkymmenen sekunnin erolla.
Radat ovat olleet todella pitkiä; kesto 35 minuutista 50 minuuttiin. Portugalin Pedrolla on ollut sykemittari lähdöissä mukana ja hän näytti koneelta kuinka lensseillä ja slööreillä syke on noussut yli 190een!!! Keskisyke on ollut 140 yläpuolella koko ajan. Aika rankkaa...ei ikinä uskoisi!
Nuorten luokan lopullista pisteyttämistä ei kukaan vielä tiedä; ei edes kilpailunjärjestäjä. Heidät on edelleen poimittu niine pisteineen ja sijoineen, kun he ovat saapuneet maaliin yleisen sarjan kilpailijoiden välissä. Todella epäreilu systeemi. Perjantaina pitäisi saapua kovemman tuulen kisapaikalle. Yli kymppiä on ennusteiden mukaan tiedossa. Meillä molemmilla on vain yksi riki mukana kustannussyistä johtuen...kiitoksia Finnairin!
Daniel ajoi kaksi lähtövoittoa nuorten luokan porukassa ja yhdessä oli toinen. Ylimääräistä sydämentykytystä aiheutti kilpailun jälkeen havaintomme tulosluettelossa, kun toinen Danielin voittamista lähdöistä oltiin merkitty DNC:ksi = Did Not Compete! Voi saakeli...no, onneksi sain hoidettua todistajia Danin maaliintulolle ja loppujenlopuksi löytyihän se FIN-5 sieltä käsinkirjoitetusta listasta! Se ei vaan ollut siirtynyt tietokoneen listalle...
Mitä tästä taas opimme...älä lähde missään tapauksessa kilpailualueelta siis rannalta pois ennenkuin olet nähnyt alustavan tulosluettelon kustakin lähdöstä ja ennen protestiajan päättymistä! Minä henkilökohtaisesti olen joka kerta, kun olen tullut maaliin, ajanut kirjurin vierestä ja hymyillen huutanut purjenumeroni, johon olen saanut aina kuittauksen!
Paljon olisi kerrottavaa ja kirjoitettavaa...