Luen harvoin vanhoja kirjoituksiani blogistani.
Kun ne on kerran päästetty ajatuksistani "paperille", niin ne on siinä sitten kirjoitusvirheineen ja mahdollisesti myös joskus hiukan "epäasiallisena" ilmaisuna (jos joku pännii). Olen tehnyt tätä pikku pojasta lähtien - Benin ikäisenä kirjoittelin harjoitteluvihkooni pitkiä sepustuksia kuinka harjoittelut ja kisat menivät. Kansainvälisisten kilpailujen päätyttyä soitin Hesarin tai STT:n puhelinvastaajaan, jonne luin kilpailuraportin tuloksineen päivineen.
Sevi Siljola tuli viime viikonloppuna kysymään jostain vanhasta kirjoituksesta, jossa olin pähkäillyt liian pienen kölin ongelmien kanssa. En muistanut koko tapausta, enkä muista nyttenkään ;-). Hauskaa nähdä, jos kirjoitukseni ovat muille mieluisaa (?!)luettavaa ja jos niistä saa ammennettua jotain tietoa tai apua omaan kehitykseen ja omiin ongelmiin.
Nyt tein poikkeuksen ja luin mistä kaikki alkoi...minun uusi comeback ja Danin surffiura.
Avasin vanhan blogini ensimmäisen sivun "ABOUT" Wordpressiltä, joka saa minut herkistymään:
"Nyt teen comebackia, mutten yksin! Mukanani kilpailuareenoille tulee poikani Dani, joka on surffannut 6-vuotiaasta lähtien ja kisannut jonkin verran. Siirrän tietotaitoani pojalleni ja tiedonsiirtoa on myös toisinkin päin. Danin parhaat vuodet ovat edessäpäin, kun ikää, kokoa, voimaa ja kokemusta karttuu. Just Wait and See!!! Dani edustaa Hyvinkään Surffaajia."
Olin lopettanut kilpailu-urani 1995. Danin innostuttua surffauksesta ja sitten myös kilpailuista hän sanoi minulle joku päivä: "Isi miksi sä et surffaa enää tosissaan?" Kerroin, että "Mä olen surffannut tosissaan ennen sinun syntymääsi niin monta vuotta, että minun ei tarvitse enää tehdä sitä! Sinä saat surffata ja kilpailla niin paljon kuin haluat! Autan ja tuen sinun alkuasi ja uraasi, jos innostut enemmän!" Dani sanoi:"Eiku mä haluan, että me tehdään se yhdessä, Isi!" Poika vei minut minun palkintokaapin eteen ja sanoi, että "Me tehdään se - Me tehdään se yhdessä - Eiks niin Isi? Sä pystyt siihen!"
Lupasin täyttää poikani toiveen ja saunan lauteilla samana iltana istuessamme ja jutellessamme aiheesta lupasin tehdä hänestä vielä Mestarin tulevaisuudessa! Dani sanoi:"Kiitos isi!"
Nyt 5 vuotta myöhemmin ei voi muuta sanoa kuin, että olen tyytyväinen päätökseeni! MUTTA...minulla on vielä paljon annettavaa pojalleni ja samalla myös nuoremmalle pojalleni Benille (13-v.), joka aloitti kilpailu-uransa tänä vuonna niinkuin myös tyttäreni Aleksandralle (19-v.)!
JUST WAIT AND SEE!!!
Linkki ko.tekstiin Wordpressiin:
http://blinifin6.wordpress.com/about/
DaniFin5 2012
13 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti