Molemmat purjeet rikattuina.
Päällekkäin.
SB on isompi alhaalta.
Severne on isompi puomin kohdalta ja takaliikistä.
Ylhäältä päin kuvattuna näkyy ero paremmin.
Havaitut erot:
Sunnuntain purjetestit. Testailin omiin nimiini Severnen (Remi Vilan suunnittelema) ja Starboardin Raceboard 9,5 m2 purjeita. Käytin lautana testeissä Starboardin Phantom 380:a ja evänä Draken punaista 48 SL evää (=tuttu yhdistelmä minulle). Tuulta oli 4-7 m/s.
Edellisenä päivänä olin laittanut purjeet päällekkäin ja hämmästyksekseni havaitsin Severnen RB purjeen olevan reilusti isompi kuin Suomessa käyttämäni Starboardin RB purjeen. Eilen ajoin noin 10-11 m/s tuulessa Severnen purjeella ja ihmettelin kuinka paljon jouduin tekemään työtä molemmilla käsilläni vetopisteen löytämisekseni vastatuuliosuuksilla. Mieleeni tuli viime vuoden Tushinghamin kuskien kertomukset / valitukset, ettei Tushingham 9,5 purjetta pysty hallitsemaan kovassa tuulessa hyvin ja vetopiste vaihtelee ajon aikana. Onko sama tilanne Severnen purjeen kanssa, kun tuuli nousee kymppiin ja yli?! Puhun nyt kriittisenä kilpailijana – en freeride surffaajana. Välineiden pitää toimia moitteettomasti, jos taistellaan mestaruuksista. Slöörillä ei ollut mitään ongelmia – vauhti oli vajaa 26 solmua.
Tänään rikasin ensimmäistä kertaa tämän matkan aikana Starboardin RB 9,5, josta oli kaksi alimmaista lattaa camberin sisältä poikki (purje on vielä 2009 mallia, jossa latat on heikommasta materiaalista ja alaliikki tulee tosi alas). Otin käsivarteeni Locosysin BGT-31 GPS laitteeni, jolla tarkkailin joka osuudella vauhtiani. Starboardin RB purje kulkee kryssillä helposti ja moitteettomasti . Vetopiste pysyi paikallaan, eikä purjeella tarvinnut tehdä mitään ylimääräisiä fyysisiä suorituksia. Kryssivauhti oli 1 ½ - 2 solmua (vauhti n. 9,5 – 11 solmua) suurempi kuin Severnen purjeella. MUTTA…Severnen purje tulee alaspäin ajettaessa 2 - 3 solmua kovempaa ja alemmas. Tänään huiput Starboardin purjeella oli slöörillä 20.45 ja Severnen 22.50. Starboardin purjeen kanssa joutui slöörillä työskentelemään koko ajan, jotta se piti laudan slöörilenkkiplaanissa. Severnen purjeella joutui tänäänkin työskentelemään aivan liikaa kryssillä. Jos takaliikkiä kiristi tai löysäsi ajon aikana, tuli heti sellainen olo, että trapetsinarujakin joutuisi siirtämään --> ei hyvä!
Kumman valitsisin itselleni…Vaikea valinta…ehkä sittenkin tutun ja turvallisen Starboardin, mutta jos Suomessa ja maailmalla ajetaan suurin osa kisoista heikossa tuulessa niin, ehkä Severnen purje on parempi, mutta tuulen koventuessa Starboard ajaa ohi helpolla hallittavuudellaan. Severnen purje on laadultaan ja kestävyydeltään varmaan parempi kuin Starboardin. Purjeessa ei ole kohtaakaan ilman vahvikkeita (mylar tms.).
Severnen purjeita on maailmalla ja Suomessa saatavilla kesä-heinäkuussa. Sitten vasta kunnon testit tehdään, kun pääsen ajamaan Suomessa tasaväkisiä kuskeja vastaan, joiden vauhdin ja taidot tiedän entuudestaan.
Lähetin usealle henkilölle kyselyn purjeiden kokoeroista ja minulle vastattiin mm. alustavasti seuraavasti:
”Severnen Raceboard purjeen koko on tarkalleen 9,44 m2 ja 9,78 m2 ISAFin mittaussysteemin mukaan samalla, kun RS:X:n 9,5 m2 oikea mitattu koko (ISAF measurement) on 9,81 m2 ja se on hyväksytty listalle. ISAF hyväksyy +3 % heiton mittauksissaan.”
Mikä on sitten Tushinghamin , Aeroliten ja latvialaisten (nimeä en nyt muista) tekemän purjeiden ”oikeat” mitat? Kaikki toimivat kevyellä hyvin ja alaspäin ajettaessa tulevat kovaa ja tosi alas. Mutta hallittavuus muuttuu yli 7 m/s tuulessa (joillain jo aikaisemminkin). Ja mikä Starboardin RB purjeen oikea koko? Viime vuonna Raceboardin MM:ssä Saksassa ajoin kaikki kovantuulen lähdötkin hyvin ko. purjeella. Kärkiporukka käytti kovalla tuulella kovan tuulen lähdöissä RS:X:n purjeita. Purjehan tunnetaan kovana tunteettomana ”levynä”, jota on varmaan helppo hallita kovalla tuulella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti